Olin tässä viikonlopun kiinni lastenleirillä. Kun tulin sieltä sunnuntaina, oli minulla semmoinen olo, että nyt kyllä pitää saada tehdä jotain käsitöitä! Aloin tekemään olohousuja Modan 1/2010 kaavalla. Näissä housuissa ei sitten tahtonut mikään onnistua, mutta sitkeydellä vein projektin loppuun ja olin lopulta ihan tyytyväinenkin lopputulokseen:
Semmonen sivuhuomautus, että en ole vuosiin omistanut vartalopeiliä, joten tiirailen vaatteiden istuvuutta seisoen vessanpöntön päällä ja kuvat onkin otettu vessan peilistä (sopii hyvin tähän epäonnistumisten teemaan)!
No, kaikki meni suurin piirtein hyvin vielä siihen asti kun leikkasin kankaita. Kangas on tuollainen kaunis velour. Sitä oli niin vähän, että jouduin leikkaamaan lahkeensuut ilman saumanvaroja ja lyhentämään kuminauhakujaa yhdellä sentillä. Mutta kaavassa oli niin pitkät lahkeet, ettei haitannut mitään ja käyttämänäni kuminauha oli kapeampaa kuin mallissa, joten sekään ei haitannut.
No, siihen se onni loppui.... Saumuri alkoi katkoa lankaa jostain syystä, mikä ei oikeastaan minulle selvinnyt missään vaiheessa. Langoitin saumurin uudelleen ja uudelleen ja ompelin aina pienen pätkän eteenpäin (mallitilkkuahan siinä olisi pitänyt ommella, mutta kun olen niin laiska niiden mallitilkkujen suhteen). Sauma jäi kiristäväksi ja lahje "rypyttyy" tuollai alaspäin inhottavasti... Lopulta sain ompeleen jokseenkin pysymään, mutta lantgoitus oli pielessä. Tästä johtuen haarasaumassa lanka irvistää saumasta ikävästi.
Mittasin kuminauhan vyötärölle, mutta siitä tuli aivan liian löysä, joten jouduin vielä sitäkin kiristämään. Kaksoistikkausta ommellessa toinen lanka ei juossut hyvin ja katkesi puolessa välissä ommelta (mitä en huomannut, ennen kuin lopussa), joten ompelin toisen tikkauksen edellisen päälle puolesta välistä eteenpäin.
Kun vedin housut lopulta jalkaan, meinasin masentua mahan pömpötyksestä... No hei, ottakaa huomioon, että sain housut valmiiksi illalla klo 10 ja olin viettänyt koko viikonlopun leirillä. Ajankohta ei ollut ehkä kaikkein paras ompelulle, mutta kun sitten vetäsin paidan pömpöttävän mahan päälle, niin housut alkoivat tuntua mukavilta ja suorastaan rakastuin niihin. Kangas on niin kaunis ja kun nämä on tarkoitettukin kotihousuiksi, niin siihen ne sopivat täydellisesti: ihanat päällä!
No, kiitos kommenteista ja onnistumisen iloa kaikille käsitöihin...
1 comment:
Aina ei voi onnistua yhtä hyvin, elämä vaatii myös epäonnistumisia, niistä saa kokemusta, joten laitetaan tämä sen piikkiin. Samoin yötyö, päivätyön päälle, on harvoin hedelmällistä (ajatelkaapa ministereiden yömyöhällä tekemiä päätöksiä), kannattaa aloittaa uudet käsityöt virkeänä. Muuten Puuilosta saa isoja peilejä edullisesti.
Post a Comment