Toimiva vaatekaappi

Hiljaiselo blogissa on johtunut asuinpaikan muutosta ja siitä että en ole löytänyt kanavaa, jolla kuvata tuotokset ja kätevästi siirtää kuvat blogiin. Muuton tiimellyksessäkin on tullut ommeltua ja neulottua. 

Muutto osaltaan sisuunnutti minua sen verran, että olen vakaasti päättänyt kuluttaa lanka- ja kangasvarastoni pois. Järkeilin, että on suurin piirtein yhden tekevää, mitä kankaistani teen, kunhan ne eivät jää varastoon homehtumaan. 

Toiseksi minua alkoi todenteolla tympiä, että vaatekaappi pursuaa vaatteita, mutta tuntuu, ettei mikään sovi yhteen minkään kanssa. 

Tältä pohjalta suunnittelin vaatevaraston kokonaan uusiksi. Toki säilytän vanhoista vaatteista sopivan kokoiset ja -väriset vaatteet. Mutta sitä mukaa, kun saan uusia ommeltua, poistan vanhoja epämiellyttäviä vaatteita. 

Eilen ja tänään ompelin nämä legginssit ja tunikan. Ohjeet Ottobre woman 2/10 ja 2/11. Olen aika tyytyväinen, vaikkei tunika onnistunut täydellisesti.

Toimiva vaatekaappi ideasta luin netistä. Sen mukaan hahmottelin oman vaatevarastoni. En noudata ideaa pilkun tarkasti, on sovellettava sen mukaan, mitä kankaita varastosta löytyy. Jännityksellä odotan, että millainen lopputulos tästä projektista syntyy.. 

Legginssien valmistuttua poistin vanhoista vaatteista yhdet rikkinäiset leggingsit ja yhdet liian pienet legginssit. Tunikan tieltä väistyy epämukava trikoopaita, pieni neuletakki ja kolme väärän väristä trikoopaitaa. 

Miesten sukat myllyllä

Neuloin viikonloppuna myllyllä miesten villasukat:

Nämä oli nopea tehdä, koska aloitukseen ei mennyt kauan aikaa, laitoin vain langan ensimmäiseen koukkuun ja aloin veivata. Purin sitten myöhemmin aloitusreunaa ja neuloin siihen kärkikavennuksen käsin.

Kantapään kohdalle neuloin myllyyn apulangan (jonka laittaminen oli myös aika nopeaa). Myöhemmin nostin silmukat apulangan ympäriltä ja purin apulangan pois. Neuloin kantapään käsin pyörönä kaventaen molemmissa sivuissa.

Putken loppupäähän neuloin käsin resorin 1o, 1n. Silmukat oli helppo nostaa myllystä ensin pyöröpuikolle ja alkaa siitä sitten sukkapuikoilla neulomaan resoria.

Mylly neuloo pyörönä koko ajan samaa silmukkamäärää. Tiheyteen voi vaikuttaa vain vähän langan paksuudella ja tiheydellä. Mutta kun sukan vetää jalkaan, se venyy oikeaan mittaansa, eli on sopivan kapea ja sopivan pituinen. Varsi on napakka naisenkin sääreen. Käytin tässä lankana Novitan 7 Veljestä. Nämä sukat menivät Miehelle.

Ajattelin tehdä vielä itsellenikin myllyllä ylipolven sukat. Myöhemmin laitan tarkemman ohjeen noihin myllyllä neulottuihin miesten sukkiin.

Lisää neulemylly-pipoja

Keksin laittaa neulemyllyyn painoksi posliiniastian keskelle: paino auttaa silmukoita laskeutumaan omaan uraansa, jotta uusi silmukka pääsee syntymään.

Nyt myllyssä on paksuhko musta villalanka, jonka merkkiä en tunne. Vahvuudeltaan Novita Isoveljen luokkaa.

Siitä syntyi pipo, joka on aiempaa Puro-pipoa isompi: naisen kokoa. Jälleen laitoin 10cm:n matkalta pipon kaksinkerroin.

Tämä pipo on pitkähkö, niin että jää löpöttämään tuolta yläpäästä. Jos löydän jonkun kivan merkin, niin ompelen vielä koristeeksi eteen.

Tässäpä sitten Novita Nalle langasta tulossa pipo.

Olen huomannut, että langan on juostava vaivatta, kun myllyllä neuloo. Niinpä laitan lankakerän pystyyn tuollaiseen mehukannuun (tyhjään) ja kun lanka juoksee kerän sisältä, niin se juoksee melko hyvin. Toinen vaihtoehto olisi keriä itse keriä (siihen tarkoitetulla laitteella), mutta se laite on kadoksissa tällä hetkellä...

Tästä tuli kaksikertainen pipo. Pieni koko, ehkä päänympärys 48-50cm.

Neulemylly

Tilasin netistä Ompelijanmaailmasta Prym neulemyllyn:

Mylly maksoi 55€ ja postituskulut olivat 7,50€. Harkitsin tämän ostoa melkein vuoden ja katselin kirppareilta ja nettimyymälöistä vastaavanlaisia. Jälleenmyynnistä en yhtään kappaletta löytänyt, joten olettaisin, että ne jotka tämän ovat hankkineet, ovat olleet tyytyväisiä. Itse ainakin olen ollut.

Mylly neuloo 44 silmukalla putkea kampea veivaamalla. Putken leveys n. 15-18cm kaksinkerroin. Myllyllä on mahdollista neuloa myös edestakaisin tasoneuletta max. 40 silmukalla. Myllyssä on toiminto, jolla mylly ei pyöri ympäri vaan joutuu pakostakin vaihtamaan suuntaa, mutta sillä en onnistunut tasoa neulomaan. Kun annoin myllyn asetuksen olla pyöröneuleella, mutta veivasin myllyä edestakaisin, niin tasoa syntyi lähes yhtä nopeasti kuin pyöröäkin.

Ensimmäinen työni oli pipo Novitan Puro-langasta. Myllyn suosituslankana on langat joiden puikkosuositus on nro. 2-8. Kokeilin neuloa lankaa, jonka puikkosuositus oli nro 7 ja se oli melko paksua myllylle. Mutta Puro lanka on aivan ihanteellinen lanka myllylle.

Tämän pipon tein niin, että neuloin putkea 20cm. Sitten nostin aloitussilmukat samoihin koukkuihin neulevuorossa olevien silmukoiden kanssa ja jatkoin putken neulomista langan loppuun asti (50g). Pujotin lopun langan silmukoiden läpi, kiristin ja päättelin langat. Pipo on lapsen kokoa.

Mieheni halusi Puro langasta tälläisen hiippapipon. Aloitusreuna on virkattu ketjusilmukoilla, joista on nostettu aloitussilmukat myllyyn. Sitte putkea on neulottu langan loppuun asti (50g), pujotettu lanka silmukoiden läpi, kiristetty ja päätelty langanpäät.

Yksinkertainen neulos venyy kyllä aikuisenkin päähän sopivaksi, mutta on melko tiukka.

Joka tapauksessa tämä voi olla se laite, jolla saan valtaisan neulevarastoni lopultakin taltutettua. Joka päivä olen nyt jotakin tehnyt myllyllä ja yritän niistä kuvia tännekin laittaa, kunhan kerkeän.

Kierrätyshame

Lainasin kirjastosta Johanna Alvestadin kirjoittaman kirjan "Kalastajan vaimo". Siinä oli ihania neuleohjeita ja kierrätysideoita. Kirjan vinkillä tekaisin yhdestä trikoopaidasta hameen itselleni.

Tässä hame takaa.

Ja tässä edestä. Hihat siis leikataan ja ommellaan yhdellä ompeleella kiinni ja näin niistä muodostuu hameelle taskut.

Trikoopuseroni oli jo menossa roskiin: siinä ei ollut nappejakaan paikoilla (trikoo oli ollut tarkoitus ommella lapsen puseroksi). Ompelin puseron valmiiseen olkapäähalkioon napit.

Puseron on siis hyvä olla kaula-aukoltaan niin suuri, että se mahtuu lantion ympäri: minulla tuo olkapään halkio auttoi asiaa, mutta kaipa kaula-aukon voisi leikata suuremmaksi ja ommella siihen sitten resorin. Ehkä silloin laittaisin resorin sisään vielä kuminauhan, jotta hame pysyisi vyötäröllä.

Tässä puseron tynkähiha näkyy. Vasemman puoleinen hiha on siis sullottu taskuksi hameen sisään. Pusero kannattaa sovittaa päälle, sitten nostaa puseron helmaa ja merkata hihoihin nuppareilla, mistä ne olisi hyvä pätkäistä. Sitten vain ompelee hihantyngät kiinni ja hame on valmis (ellei vyötäröä tarvitse entrata).

Lusikkanaulakko

Kirpparilta jo vuosia sitten mukaan on tarttunut koristeposliinilautanen, jossa lukee "Spoons". Lautasessa oli valmiina reikä ripustuslenkkiä varten. Idea lusikkanaulakosta syntyi jo tuolloin, mutta nyt, saatuani sopivia lusikoita naulakko lopulta valmistui. Lusikat ovat siis isäni palkintolusikoita, jotka hän lahjoitti minulle. Viime talvena Tokmannista löytyi kaunista nauhaa 30snt/rulla.

Eikun kuumaliimapistooli lämpenemään ja lusikoita taivuttelemaan. Alkuperäinen ajatukseni oli taivuttaa lusikkaa vain kukkaosasta koukkuun, mutta silloin kaunis kukkaosa olisi jäänyt piiloon ja koska kukkaosa on melko paksu, ei se ollut kovin helposti taivuteltavissakaan.

Taivuttelin lusikat siis kolminkerroin, jolloin kukkaosa jää näkyviin ja varren ohuempi osa muodostaa kaksinkertaisen koukun. Puhdistin tarttumapinnat, mutta muuten jätin lusikat tarkoituksella patinoituneeseen väritykseensä.

Siinä taivutellessa löytyi varastosta vielä vanha kakkulapio, joka myös taipui koukuksi. Porasin yläpäähän vielä reiän ja eikun seinään kiinni. Hieman vinoon meni reikä, mutta lapio on suorassa seinällä, joten ei haittaa.

Sitten sopivaa paikkaa seinältä etsimään. Aiemmin esitelty "Päivä menu" -taulu nousi hiukan ylöspäin, niin mahtui naulakko alle. Ja kakkulapio vielä hiukan sivummalle.

Sitten patalaput ja keittiöpyyhe omille paikoilleen. Ihanaa kun näillekin esineille löytyi uusiokäyttökohde.

Käsilaukkuja

Äitienpäivä oli ja meni, mutta vasta nyt minulla on aikaa laittaa tänne kuvia äitienpäivälahjoista.

Tämän käsilaukun ompelun aloitin jo vuosi-pari sitten. Se jäi kesken, koska puisten kahvojen maalaus/petsaus epäonnistui. Nyt äitienpäivän lähestyessä päätin viedä projektin loppuun.

Kaksi kertaa jouduin vielä kahvat maalaamaan, ennen kuin tulos oli hyvä. Ompelutyö olikin sitten helppo ja nopea.

Kiinnitin vielä lopuksi nimikointinauhan laukkuun. Sekä vuori- että päälliskangas on kirpparilöytöjä, samoin puiset kahvat.

Ohjeen tähän laukkuun sain aikoinaan jostain kirjastosta lainatusta laukkukirjasta. En muista enää kirjan nimeä. Malli on kyllä yksinkertainen ja onnistuu taitavalta tekijältä ilman ohjeitakin/kaavoja.

Eräällä kirpparilla kävin talven mittaan säännöllisesti. Sinne ilmestyi tämä Tilda-kirja, hinta 10€. Kerään Tilda-kirjoja, mutta mielestäni vitonen olisi ollut sopiva hinta kirjasta, olkoonkin, että normaalihintaiset ovat kolmenkympin paikkeilla. Mutta toisaalta, nyrkkisääntöhän on, että kirpparitavara on noin 10% alkuperäisen hinnasta... No, odotukseni palkittiin, sillä muutaman viikon kuluttua pöydän tavarat olivat puoleen hintaan ja ostin kirjan välittömästi vitosella.

Kirjan ohjeilla tekaisin sitten kaksi äitienpäivälaukkua lisää.

Nämäkin laukut ovat täydllisiä kierrätystuotteita: Vuorit ovat vanhoista vaatteista leikatut. Myös nepparit on hankittu kirpparilta.

Laukkujen päällikangas on erään vaatetehtaan ylijäämistöstä ostettua puuvillakangasta, 1€/metri hinnalla. Kuvassa myös Tilda-kirjan aukeama, jossa kuva laukusta.

Laukkujen korut on kaulakoruja, jotka olen saanut... äidiltäni! Hih hih, äiti sai antamansa korun takaisin lahjana, mutta eri muodossa. Korut ovat alkuperältään kuuluneet puseroihin koristeeksi, mutta jäivät vähälle käytölle koruina.

Myös nämä laukut nimikoin pienellä lapulla.

Tämä laukkumalli on täydellinen olkalaukuksi. Puukahvaista laukkua ei näin voi olalla kantaa: sitä pidetään Kassi-Alma -tyyliin vain kädessä.

Nämäkin laukut oli helppo ja nopea ommella. Hieman jouduin tekemään vaikeamman kaavan kautta, kun lähdin taas sooloilemaan ohjeen kanssa: jos olisin kiltisti tehnyt niin kuin ohjeessa sanotaan olisin selvinnyt helpommalla... mutta pääseehän sitä puuhunkin monella eri tapaa, vaikka sitten pylly eellä!