Meillä asuu nyt gekko

Ei sentään oikea, vaan leikki... Mutta jos joku lisko olisi pakko valita, niin kyllähän noi gekot on oikeastikin vekkulin näköisiä...

No idean sain tänään lueskellessani Taika 8/2011 lehteä: siinä oli tehty pehmoeläin hamsterille ja gekolle terraariot. No meillä ei ollut pehmoeläiminä gekkoa (ja Poika halusi nimenomaan gekon), joten ensin piti sitten ommella se gekko. Sopivasti löytyi tuollainen liskomainen vihreä trikoo kangastilkku ja kaavan piirsin vapaalla kädellä mallista. Lueskelin netistä, että useimmat gekot ovat 20-25cm pitkiä, joten siinä mittakaavassa tein. Sitten kiinnitin kaavapaperin kankaaseen (kangas kaksinkerroin, oikeat puolet vastakkain ja ompelin viivoja pitkin pienellä pistonpituudella (muistin jättää kääntöaukon, hih)...

Kun aloin kääntää gekkoa, niin huomasin, että sillä on muuten aika monta sormea!!!! Argg! Ja jotenkin minusta tuntui, että ensimmäistä jalkaa kääntäessäni gekko näytti minulle keskaria:

"Siinäs käännät!" Hah, no meikäläistä ei pieni liskonnuljake teilaa: eikun sukkapuikkoa ja pinsettiä kehiin!!!

Viimeisen jalan kohdalla gekko taisi jo vilauttaa minulle peukkua:

Sitten täytin gekon riisillä. Tuli melko metkan tuntuinen... aivan liskomainen (vaikken ole koskaan ikinä kuunaan minkäänmoista liskoa koskettanut, saati pitänyt kädellä!!!!!!!!

Aluksi gekko muutti tälläiseen pahvilootaan. Se on sen tulevan terraarion kansi. Mutta melko vikkelä otus tuo kyllä on: karkaa milloin minnekin:

Onneksi se on lapsiystävällinen, eikä pure ollenkaan. Pikkuveljen mielestä se kyllä kutitti niskasta!

Terraarioon saatiin sivuille ikkunat, mutta etuikkunaa joudutaan vielä odottamaan. Mutta sinne lämpölampun alle (netistä joskus aikoinaan tilattu pattereilla toimiva led-valo) gekko kotiutui heti. Alustana on puuliiteristä haettua haketta.

Silmätkin tältä vielä uupuu, mutta taas on aloitettu uusi projekti, jota voidaan sitten joskus jatkaa... Terraario vaatii ainakin vielä somistusta ja kunnon kiipeilypuun, eikä sovi unohtaa gekon ruokaa: matoja ja hyönteisiä.

Nyt gekko kuitenkin nukkuu väsyneenä päivän touhuista... Sen nimi on muuten Keke.

Kesäkasseja ja kasvihuone

En ole oikein jaksanut käsitöitä vilastakaan, työ on vienyt kaikki voimat... mutta onneksi töissäkin pääsee joskus tekemään käsillään jotain!!! Poika ja Pikkuveli ovat leikkikentällä, jossa minä olen ohjaajana, joten teimme yksi päivä kankaanpainanta kassit. Tässä Pojan taideteos:

Ja saman kassin toisella puolella uiskentelee kaloja:

Pikkuveljen näkemys kassista:

Ja minä tein ruotsinkielisen kassin:

Tajusin yhtäkkiä kassia tehdessäni, että lukioruotsistani on reilu kymmenen vuotta aikaa, joten en välttämättä muista, miten kirjoitetaan... mutta kun olin jo alkanut kirjoittaa, niin pitihän se loppuun viedä...

Kassin toisella puolella pn hyönteisiä ja lisää ruotsia =)

Muistatte varmaan tämän:

Kasvihuone hajosi, ennen kuin kerkesimme saada sen perille meidän pihaan.

No sen rauniosta tehtiin tämä:

Pieni kasvihuone tomaateille... Eikös ole muuten kaunis kannu: sillä minä aina kastelen tomaatit ja kesäkukan. Kannun olen saanut lahjaksi mieheltäni.

Jotkut asioista enmmän perillä olevat saattavat ihmetellä, miksi kasvihuoneen ympärillä on kananhäkki, eikä muovi. No ajattelin, että tuohon heitetään muovi päälle tarpeen tullen, mutta verkko suojaa kasveja, etteivät katkea, jos muovia levitetään päälle ja toisaalta tukee noita puurimoja, kun ei ole kovin tukeva toi rakenne. En tiiä toimiiko, mutta saahan sitä aina kokeilla...

Ohops, tämä kuva on väärin päin (tuolla kännykällä kuvatessa lipsastaa helposti kamera väärin päin), enkä osaa kuvia kääntää... mutta tarkkasilmäiset voivat erottaa kuvasta tomaatin! Juu-u, ehtä tomaatti, eikä vain yksi vaan peräti neljä =)

Juhannuksen käsityöt

Juhannusreissulle lupasin ottaa keskeneräisiä töitä mukaan ja niin kyllä teinkin, mutta valmiiksi sain vain tämän Pojan puseron:

Neuloin tämän valmiiksi jo viime vuonna, mutta (hävettää tunnustaa) en jaksanut päätellä lankoja, joten neule oli kaapissa vuoden, ennen kuin nyt päättelin sen: siihen tuhraantuikin kokonaista 15 minuuttia!!!!! Pelkäsin jo, että neule ei olisi enää sopiva (jolloin olisin antanut sen suoraan veljenpojalle, mutta onneksi oli tullut neulottua sen verran reilumpi paita, että menee vielä hyvin. Niitäkin vaatteita kun on tullut neulottua, että hät hätää on vaate päälle ängetty, jotta saatiin kuvattua, mutta sitten annettiin se suoraan veljenpojalle (joka on vuotta nuorempi).

Lanka on tässä sellainen puuvilla/pellava ja on melko mukavan tuntuinen: malli on otettu jostain (uskoisi) Moda-lehdestä ja siitä mittojen mukaan muunneltu. Sovitin ohjeen pyöröneuleeksi (myös yläosa on neulottu pyörönä) niin että sitä saumojen ompelua olisi mahdollisimman vähän. Olen tästä neulonut vuosia sitten samantyylisen paidan miehelleni. Ja saimpa nyt lähes koko lopun langan kulumaan tähän.

Syy, miksi enempää keskeneräisiä ei valmistunut, on alla:

Tein mummoni kanssa vaihtokaupan langoista: annoin oman vihreän virkkuulankani (jota oli reilu 800g) mummolle, ja sain tilalle neljä kerää pinkkiä lankaa. Äitin lankakassia tutkiessa löysin kolme kerää violettia puuvillalankaa ja vajaan kerän oranssia. Pyysin ne itselleni ja päätin alkaa tehdä näistä toppia. Helmaan virkkaan tuollaisia kukkia, joita neljä kappaletta valmistuikin, sitten olisi tarkoitus neuloa pinkkiä ja ehkä ylös vielä jotain virkkausta. Tuon kukan malli oli uusimmassa Moda-lehdessä, mutta muuten tämä on ihan taas omasta päästä...

Posti toi...

...Ihanan yllätyksen eilen, kun tulin töistä: kirjapaketti ja Moda-lehti. Kirjapaketin pakkauksessa oli jo tälläinen ihana kuva:

 

Meinasin ottaa kuvan koko paketista vaan sitten tajusin, että siinä näkyy sekä minun että lähettäjän osoitteet, joten eipä sitten otettu, heh heh.. Mutta kirja oli siis Kierrätetään-blogista, postikulujen hinnalla ja sen nimi on Tee itse kaunista kotiin. Ja vielä mukana oli kuvassa näkyvä lähettäjän viesti kauniilla paperilla:

Kyllä lämmitti mieltä. Ja ihana tuo kirja. Heti oli pari juttua, jotka ajattelin toteuttaa. Moda lehdessä ei tällä kertaa ollut kovin sykähdyttäviä malleja. Ompelumalleista kaunis bolero kyllä sykähdytti, mutta aika varmasti voin sanoa, ettei tule koskaan toteutettua. Yksi virkattu liinamalli oli ihan nätti, mutta ehkä liian reikänen mun makuun...

Olen neulonut myös tiskirättejä, mutta niistä kirjoitan ihan oman jutun myöhemmin (ehkä sitten, kun olen saanut nimikointinauhatkin niihin)...

Tänään alkaa minulla juhannuksen vietto ja sitä varten olen kaavaillut pääteltäviä neuletöitä... Katsotaan sitten juhannuksen jälkeen onko valmistuneita töitä enemmän ;)

Sarjatyönä boxereita

Tuolta NauravaNappi-blogista sain inspiraation jatkaa talvella Pojalle aloittamiani boxereita. Ohje on tämän kevään Ottobre lehdestä. Sarjatyönä aloitin talvella työn niin, että leikkasin tuon repe sorsa/ väiski vemmelsääri kankaan loppuun asti: siitä tuli neljään boxeriin takakappale ja etukappaleen toinen osa sekä vielä yhteen boxeriin vyötärökaitale. Yksivärisestä vihreästä leikkasin sitten loput vyötärökaitaleet ja etukappaleen toisen osan. Sitten aloin ommella saumurilla:

 

Sarjatyötä tehdessä levittelen osat pöydälle ja teen aina yhden vaiheen kerrallaan kaikkiin kappaleisiin.... Mutta on tuo sarjatyö niin tylsää ja puuduttavaa!!!

 

Jaksoin ommella tähän asti neljät boxerit, sitten lähdin pelaamaan pesäpalloa. Illalla vielä neuloin =) Ehkä tänään jatkan boxerihommaa. Mietin, että haluaisin alkaa nimikoida tekemäni tuotteet ja tänään sitten tilasin nimikointinauhaa (ommeltuja), mutta nähtäväksi jää nimikoinko näitä boxereita...

 

 

Lisäsin muuten eilen tän blogin blogilistaan ja olin tänään aivan sanaton, kun sivun katselut olivat nouseet huimasti: tähän asti sivuani on katseltu noin 10 kertaa päivässä (ei laske omia katseluitani, heh heh), mutta eilen jopa 53 kertaa!!! eli noin viisinkertainen määrä enemmän yhdessä päivässä!

Ja vielä arvonta täällä: inspiroiva sekasotku. Aikaa osallistua 20.6. asti

Arvonta

Jälleen löytyi surffatessa uusi arvonta, johon aikaa osallistua 20.6. asti. Arvonta on Cava-blogissa.