Tuikkukipot

Biltemasta sain viimein ostettua sytytystikkuja pussillisen, hinta n. 6€. 

Käytän niitä askarteluun. Biltemasta olen myös aiemmin ostanut sahan, jossa tuli mukana teline listojen jiirisahaukseen. Se on oivallinen väline näiden tikkujen sahaamiseen. 

Sahasin siis sytytystikkuja pätkiksi, liimasin kuumaliimalla herkkusienitölkin kylkeen ja solmin nauhan ja kulkusen ympärille. 

Tuikut sisään ja tunnelmoimaan. 

Oli ihana pikkutyö... 

Taidetta ja keittiön uusvanha pöytäkalusto

Pinterestistä, ideoiden loputtomasta lähteestä, löysin ohjeen kynsilakkataiteeseen. 

Ohjeessa oli maalattu muki, mutta koska maalaus ei kestä konepesua, ja koska minulla ei ollut sopivaa yksiväristä mukia, päätin maalata maljakon ja laattoja. 

Ohje on yksinkertainen: vettä astiaan, joka on tarpeeksi suuri maalattavan esineen upottamiseen. Tiputa kynsilakkaa veteen, sekoita puutikulla ja kasta astia. No, ei se ihan niin yksinkertaista ollut. 

Ensimmäisellä koituksella kynsilakka oli liian vanhaa. Sitä ei saanut tippumaan astiaan, ei sitten millään. Ei auttanut muu kuin ostaa uutta kynsilakkaa. 

Sitten toisella yrityksellä vesi oli liian lämmintä. Lakka jämähti heti kalvoksi veden pinnalle. Kylmään veteen maalaus onnistui, kun toimi hyvin nopeasti. Mutta mitään järisyttävän kaunista en saanut aikaiseksi. Kai se on hieman vaikeaa, kun epäsäännöllisesti kuviosta toivoisi syntyvän jotain säännönmukaista. Malli muistutti erehdyttävästi kukkaa, mutta minun maalaukseni on vain epämääräisiä viivoja...

Näihin laattoihin voisi ehkä kirjoittaa ajatelmia permanent-tussilla ja sitten kehystää ne huoneentauluiksi.

No, kokemusta rikkaampi jälleen kerran...

Tällä viikolla sain työttömien verstaalla maalattavana olleen pöytäkalustoni takaisin. Pöytäkaluston entisen mallin esittelin tässä blogissa aiemmin.

Nyt tuolit saivat uuden istuinlevyn. Ja kaikki osat maalattiin uudella värillä. 

Häälahjaksi saatu liina sopii pöydän väriin ja keittiön tunnelmaan.

Pöydällä koreilee kesällä kirpparilta löydetty mansikka -maustesetti.

No, makuasioista ei voi kiistellä, mutta anoppi oli vähintäänkin järkyttynyt edellisessä jutussa esitellystä eteisen penkistä. Järkytyksen syy ei minulle varmuudella selvinnyt. Arvelisin, että joko penkin rapistunut maalipinta tai sitten se, että vanha huonekalu oli sahattu kahteen osaan, ei miellyttänyt häntä. Anoppi esitti, että ehkä penkki menettelisi, jos siihen laittaisi kukkia...  Siis mitä? Penkille kukkia? 

Koruaskartelua

Olemme tänään menossa elokuviin katsomaan American Sniper. Sitä varten halusin vaihtaa uudet korvikset, jotka sain joku aika sitten singaporelaisilta ystäviltä. Mutta korviksiin ei ollut sopivaa kaulaketjua.

 

 

Muistin aiemmin syksyllä saaneeni samaiselta ystävältä yhden korviksen, jonka pari oli kadonnut. Laatikosta kaivoin Yvesh Rochersin kaulaketjun, jota en koskaan käytä. Ja tietysti pihdit.

 

Poistin kaulaketjusta korupallon, joka ei mielestäni ole erityisen kaunis. Väänsin pihdeillä yksinäisen korviksen koukun renkaaksi ja pujotin korviksen ketjuun.

 

Ja tässäpä minulla on korusetti: lahjakorvikset ja niihin tuunattu kaulaketju.

 

Ja kyllä näissä mielestäni voi lähteä elokuviin...

Askartelua Pojan kanssa

Joulufiilis iski minuun jo ja sitä hellittääkseni askartelin tälläisen ovikoristeen.

Käsityötarvike varastoni on jo pitkään ollut kaaoksen vallassa ja yleensä, jos haluan jotakin tehdä, ensimmäinen este on löytää tarvittava materiaali. Lopulta kuitenkin löysin tähän projektiin tarvitsemani tarvikkeet.

Ostin tässä jokin aika sitten kuumaliimapistoolin alennuksella Tokmannista ja nyt pääsin sitä kokeilemaan. Oli aika mukavaa ja rentouttavaa tehdä tätä koristetta.

Lopputulokseenkin olen tyytyväinen. Taivutin siis Kanukan punaisia oksia sydämen muotoon ja kieritin rautalankaa ympärille. Liimasin kuumaliimalla simpukoita, helmiä, kulkuset, narua ja pitsiä. Ja ripustin ulko-oveen!

Poikakin halusi samalla askarrella ja hän teki tälläisen nahkasydämen. Sen ripustimme seinälle koristeeksi.

Pikkuvihkoja

Toissapäivänä iski askartelufiilis. Inspiraation ja ohjeen pikkuvihkoihin sain täältä.

Ensimmäiseen vihkoon tuli mainoslehtisestä kukkakuva, jonka päällystin kontaktimuovilla.

Sivut nidoin kiinni nitojalla.

Sivut leikkasin sanomalehdestä kohdista, joissa oli vähän tekstiä tai esim vaallea kuva.

Pikkuvihko kiinni maalarinteipollä, jolla kynäkin pysyy matkassa, ja takin taskuun. Voi laittaa töissä ylös kaikki muistettavat asiat, jotka tullaan sanomaan ulkona (missä ei muuten ole paperia ja kynää tarjolla).

Toinen vihko on päällystetty tapetilla: arvelin, ettei se tarvitse enää kontaktimuovia.

Sisäsivulle on liimattu paperi, joka tukee vihkon kestävyyttä.

Sivut ovat valkoisia ja niissä on katkoreuna, joten ne voi helposti repiä vihosta irti, jos haluaa. Ei ole vielä käyttöä tälle viholle, mutta eiköhän se löydy.

Vuosi vaihtui täälläkin ja edes yksi raketti tallentui kuvaksi asti. Hyvää Uutta Vuotta 2014 kaikille lukijoilleni!

Joulukalenteritauko ja helmikorusetti

Viime viikko töissä oli niin raskas, etten koko viikkona jaksanut vilkaistakaan joulukalenterineuleeseen. Mutta sen valmistumisesta en ota stressiä: joulukalenterinhan on tarkoitus olla hauska. Neulon sitten, kun taas jaksan. Tänään oltiin jouluostoksilla ja Tiimarin konkunrssiloppuunmyynnistä löysin valloittavat helmet ja organzanauhan. Niistä syntyi korusetti:

Tai siis ei ihan valmis: minulla ei ole korvistarpeita. Mutta kaulanauha, rannekoru ja 2 helmeä korviksia varten.

Väri on aivan syötävän ihana ja luulen että tämä sopisi aiemmin tekemäni mekonkin kanssa... Toteutus oli niin lapsellisen helppo, ettei kehtaisi edes mainita, mutta kerrottakoon nyt, että organzanauhaan pujotin kaulakorun helmet, nauha solmitaan rusetilla kaulaan. Rannekorun helmet pujotin narukuminauhaan ja solmin umpisolmulle.

Joulunodotusta kaikille lukijoilleni =)

Lehtikotelo ja neulomuksia

Tänään tuli semmonen tarve, että on saatava lehtikotelo Aku Ankka -lehdille. Noita akuja kertyy melko nopeasti, kun lehti tulee kerran viikossa, joten olisi kiva, jos niille olisi oma paikkansa (en oikein pidä siitä, että akut ovat levällään vessassa tai ruokapöydällä)...

Eli otin tälläisen muropaketin ja leikkasin sen ihan summan mutikassa muotoonsa.

Sitten päällystin sen olohuoneen tapetista jääneestä palasta. Takana on sauma, muttei sitä edes erota kuvassa.

Liimana käytin erikeepperiä ja hyvin tuntuu pysyvän. Nuo sisäpuolen tapetit olisi saanut jättää pidemmiksi... Ehkäpä sitten seuraavassa mallissa.

Mutta nyt akuilla on oma kotelo. Olisin tehnyt jo aiemmin tälläisen kotelon käsityölehdille, mutta niille muropaketti oli hiukan liian pieni...

Paljastan tässä nyt yhden neulomuksen, jota olen tässä aivan kaikessa hiljaisuudessa neuloskellut:

Tuo Moda-lehti on vuodelta 2009 (nro 4), ja jo siitä lähtien on ollut tämä Novita Butterfly lanka ollut varattuna tähän malliin. Aloitinkin puseroa neulomaan jo melko pian tuon lehden ilmestymisen jälkeen, mutta en päässyt alkua pidemmälle, kun huomasin, että neuleesta tulisi liian leveä ja silloin en jaksa tehdä sitä, jos siitä ei kummiskaan tulisi juuri sopivaa (ja purkaminen tuntuu ylivoimaiselta). Luulen, että itse langat ovat vieläkin vanhemmat: muistan kuinka ruinusin äitiä ostamaan langat minulle ja sitten minua on hävettänyt, kun en ole niistä mitään aikaan saanut. Tässä välissä yritin virkatakin langoista puseroa, mutta sekään projekti ei ottanut tuulta purjeisiin. Malli on siis tuo kansineule.

Tällä kertaa neuloin mallitilkun ja mittasin tarkkaan tiheyden, laskin silmukat tarkasti, sillä ohjeen puseron rinnanympäryksesksi oli laitettu 98cm, mutta minulle ei tarvitse olla kuin maksimissaan 88cm. Pidensin myös helmaa ja hihoihinkin tulee muutoksia ja muutenkin neulon koko jutun pyörönä kun ohjeessa oli vain kaarroke tehty pyörönä. Eli voiko jo sanoa, että ihan oma malli tästäkin taas tulee... no ei ehkä ihan: pitsikuvio on ohjeesta ja muutenkin puseron ilme: nuo muutokset on lähinnä minun vartalolleni sopivia muutoksia.

Edellisen neuletakin neulontaan asetin aikarajan (joka ei kuiteskaan toteutunut), mutta nyt päätin, että tämä on vain tälläinen iltapuhdetyö: lähinnä telkkaria katellessa neulon pikku hetken joka ilta. Mutta pyörönä sileää oikeaa helpompaa telkkarineuletta ei kyllä olekaan. No tuleehan tuossa pian nuo pitsineuleet (hihat ja kaarroke), mutta ei sekään kovin monismutkainen ole. Palailen tämän pariin, kunhan siinä alkaa jälleen jotain mullistavaa tapahtua.

Hauskoja käsityöhetkiä kaikille lukijoille toivotellen...

Leppäkerttuja ja unelmia

Töissä maalattiin menneellä viikolla kiviä ja sen seurauksena meille muutti 6 leppäkerttua. Ensin ajattelin tehdä kaikki punaisiksi, mutta sitten nuo ihanant värit houkuttelivat ja ajattelin maalata kaiken värisiä leppiksiä. Testasin väriä kotona hiukan ja se ei ole vedenkestävä, eli leppikset muuttivat aluksi ulkosaunaan asustamaan. Jos löydän joskus kaupungissa käydessä lakkaa, jolla voisin käsitellä ötökät vedenkestäviksi, niin laittaisin ne mielelläni vaikka tuohon kuistin portaille. Vieraatkin saisivat heti inspiroitua noiden värien vaikutuksesta...

Posti toi jo aiemmin noi tilaamani nimikointinauhat:

Tänään kokeilin ensimmäistä (kerkesin tosin jo tilata netistä toisenkin erän sellaisia siirtokuvia (tekstillä: With my Own Hands Rebale ja pikku kuvalla). Noita siirtokuvia aion silittää puuvillanauhaan ja tehdä siitä pieniä saumaan upotettavia merkkejä. No, mietin kyllä, että onko tässä järkee ku just tilasin noi sata nauhaa, mut niiden siirtokuvien hinnaks tuli 8 senttiä kipale ja sit ku kaikkiin juttuihin ei sovi tommonen pitkulainen nauha... Eri kuvakin tulee, kun niihin siirtokuviin ei saanu tollasta kukkasta kuin nois nauhois (ovat eri paikastakin). Mutta eikait se oo niin nöpön nuukaa!

Tänään sitteb ompelin siis ensimmäisen "rebale"-tuotteen. Tuo yllä oleva nauha on kiinnitetty siihen. Mutta en vielä paljasta, mitä tein, kun se ei ole ihan valmis. Olen joka tapauksessa päättänyt kokeilla nettikauppaa ja teen noita rebale-tuotteita sinne. Teen varastoon useamman ja laitan ne vasta sitten sinne nettikauppaan. Olen pitkään haaveillut siitä, että tekisin jotain käsityötuotteita myyntiin ja nyt se on vihdoin pikkuhiljaa toteutumassa.

Kertauksen vuoksi kerron vielä tuosta "rebale"-nimestä. Se voidaan lausua "repale" tai "ribeil". Suomalaisittain repale viittaa jonkun kankaan osaan; repaleeseen. Ja kaikki käsityötuotteeni tehdään kierrätysmateriaalista ainakin osittain: usein esim. vanhasta puserosta, yms. Englantilaisittain re-alkuliite taas tarkoittaa jälleen, uudelleen ja minähän annan käytöstä' poistetuille materiaaleille uuden elämän. Loppuosa nimestä viittaa lempinimeeni "Bäle". Tämänpäiväisessä tuotteessa on käytetty ainakin kirpparilta ostettua kangasta ja essumekkoa.

Korttiaskartelua, kirpputorilöytöjä ja neulontaa

Viime viikolla askartelin Pikkuveljen hoitajalle kiitos-kortin, koska Pikkuveli ei enää kesäloman jälkeen palaa samalle hoitajalle =(

 

Tiimarista löysin ale-korista noita kiitos-tarroja ja sellaista kaksipuolista liimapaperia: on kätevä esim noitten kartonkien kiinnitylseen yhteen tai vaikka leikkaa kuvion ja sirottelee päälle glitteriä, niin tulee kiva glitterikuvio... Korttipohjan ja tuon vihreän erikoiskartonkipohjan ostin myös Tiimarista. Sitten kaivoin varastosta pitsinpätkän ja noita kukkatarroja ja Voila!!! Siinä on kiitoskortti.

 

 

Kiitoskortin kaveriksi kokosin lahjakassiin pehmolelun ja kirjan hoitajan omille lapsille, suihkugeelin ja kahvipaketin. Itse asiassa kahvipaketin kanssa kävi niin, että ostin Juhla Mokkaa, mutta Pikkuveli oli autossa ottanut paketin käsittelyyn ja tehnyt siihen reikiä ja syönyt kahvinpuruja sellaisenaan suoraan paketista. Piti siis JuhlaMokka ottaa omaan käyttöön ja pistää kassiin ihan vaan KultaKatriinaa... Ai niin, Pikkuveljen kahvinsyönti? Juu, se on ihan normaalia meillä, hän syö aina, kun vain mahdollista, kahvia: varastaa toisten kupeista tai roskiksesta käytettyjä kahvinpuruja... En tiiä miksi, kai se on vaan niin mieltyny kahvin makuun...

 

Kirpparilta löysin jälleen tälläsen silikonivuoan: hinta oli tällä kertaa 2e. Mulla on näitä ennestäänkin yksi ihan samanlainen. Ja olen tykännyt käytännössä... On mulla yksi silikonivuokja revennyt käytössä (toisenlaista mallia), kai se hapristu iän myötä, mut muuten on nää kyl toiminu vallan mainiosti... Ja hyvin irtoo kakku vuoasta.

 

Nääkin löyty kirpparilta: 10 kerää (100g/kerä) akryyli 94%/nylon 6% ja hintaa euron/kerä eli 10e. No enhän minä saisi ostaa lankaa, mutku... Heti vaan välähti mieleen malli, jonka näistä tekisin ja sitten lupasin, että rupeen heti tuumasta toimeen ja neulon langat alta aikayksikön pois, niin eihän se haitaa... eihän?

 

Niin, siis ostin langat viime viikon keskiviikkona ja suunnittelin neulovani ne sunnuntaihin mennessä pois. Tässä on keskiviikkoiltana (Pojan koulun päätösjuhlassa) tehty suunnitelma neuleesta, laskutoimitukset ja neule laitettiin alulle keskiviikkoiltana (niissä juhlissa).

 

 

Ja tässä on se, mitä keskiviikkoiltana saatiin aikaiseksi. Minähän inhoon saumojen ompelua, joten neuletakkia neulotaan tässä tasona, etu-ja takakappale yhtä aikaa. Puikot nro 6 ja lanka on melko paksu, että tavoite oli sinänsä realistinen...

 

 

Tässä torstain saldo: kainaloihin asti neulottuna. Olin torstaina sopivasti koulutuksessa joten luennolla neulo tihhuutin menemään...

 

Perjantaina oli tarkoitus neuloa etu-ja takakappaleiden yläosat, kaulus ja vyö.... mutta tähän takakappaleen yläosaan se jäi...

 

Lauantaina neuloin tuon perjantain tavoitteen loppuun ja sunnuntaina en neulonut lainkaan.... Mutta niinhän siinä usein käy, ettei neule valmistu tavoitellussa ajassa: ei vain jaksa neuloa joka päivä yhtä paljoa... Mutta uskon, että tämä neule valmistuu piakkoin, sillä työ on melko nopeaa paksuilla puikoilla ja -langalla... Ja lisäksi, kun sovitin takkia, se oli just prikulleen sopiva, joten sekin inspiroi jatkamaan...

 

Ihana oli muuten neuloa tuossa puutarhan penkeillä, aurinko paistoi ja kun itikkasavut oli viritetty, niin ei tarvinnut huitoakaan (paitsi puikoilla)...

Angry birds synttärit ja kauppaleikki

Viime viikonloppuna vietettiin Pojan synttäreitä ja teemana oli Angry Birds (kuinkas muutenkaan). Niin ikää tuli siis 7 vuotta. Sairastelujen vuoksi oli hiukka vaikeuksia hommata noita tarvikkeita koristeluun, joten nää lintuhahmot on tehty siitä, mitä kaapista sattu löytymään.

Värjäsin elintarvikeväreillä valkoista marsipaania siniseksi ja vihreäksi. Oranssit nokat on tehty sokerimassasta. Vihaiset kulmakarvat on leikattu mustista karkeista samoin kuin possun sieraimet ja kruunu (keltaisesta karkista). Kakku on kinuskikuorrutuksella (joka maistui aivan mahtavalle) ja reunoilla on munat rivissä.

 

Muuten synttäreillä oli esim. angry birds munien etsintää: Olin piilottanut minigrip-pusseissa angry birds tikkarin ja suklaamunia (noita samoja kuin täytekakussa) pihamaalle. Sitten kerroin lapsille että angry birdsit on piilottaneet munat possuilta ja teidän pitää löytää katköt. Jokainen sai siis oman pienen pussin herkkuja. Oli muuten menestys leikki: kyllä oli lapsilla hauskaa.

 

Kirpputorilta löytyi eilen kassakone lasten leikkeihin, 3e. Siitäpä keksimme sitten poikien kanssa kauppaleikin. Hyllykkö kannettiin eteiseen ja siihen lastattiin tavaraa (juuri sopivasti sattui tulemaan postissa Yves Rochersin paketti, joten hyllyillä on ihania pieniä purkkeja suihkugeeliä ja kosteusvoiteita. Alahyllyllä on leikkihedelmiä, jotka on löydetty aiemmin kirpputoreilta ja ovat olleet koristeena olohuoneessa. Keittiöstä löytyi vanha punnitusvaaka, jossa hedelmät voi punnita.

Ja kassakone ihanasti piippaa, kun siitä painaa ja siinä on oikea taskulaskin, eli voi ostokset laskea yhteen.

Sitten askarreltiin vielä Pojan kanssa luottokortteja maksua varten, koska koneessa on luottokortin viilaus kohta =) Leikattiin luottokorttikuvia mainoslehdistä (esim S-kortin kuvia vilisee Yhteishyvä lehden mukana tulleissa irtolehdissä). Ja kuvat liimattiin pahville (jotka myös päällystin kontaktimuovilla, koska eivät ilman olisi kauaa kestäneet Pikkuveljen käsittelyä. Yves Rochersin kirjeissä on aina jotain kullan värisiä pahvi kortteja ynnä muuta hilavitkutinta, josta sai kivan pohjan luottokortille =)