Lusikkanaulakko

Kirpparilta jo vuosia sitten mukaan on tarttunut koristeposliinilautanen, jossa lukee "Spoons". Lautasessa oli valmiina reikä ripustuslenkkiä varten. Idea lusikkanaulakosta syntyi jo tuolloin, mutta nyt, saatuani sopivia lusikoita naulakko lopulta valmistui. Lusikat ovat siis isäni palkintolusikoita, jotka hän lahjoitti minulle. Viime talvena Tokmannista löytyi kaunista nauhaa 30snt/rulla.

Eikun kuumaliimapistooli lämpenemään ja lusikoita taivuttelemaan. Alkuperäinen ajatukseni oli taivuttaa lusikkaa vain kukkaosasta koukkuun, mutta silloin kaunis kukkaosa olisi jäänyt piiloon ja koska kukkaosa on melko paksu, ei se ollut kovin helposti taivuteltavissakaan.

Taivuttelin lusikat siis kolminkerroin, jolloin kukkaosa jää näkyviin ja varren ohuempi osa muodostaa kaksinkertaisen koukun. Puhdistin tarttumapinnat, mutta muuten jätin lusikat tarkoituksella patinoituneeseen väritykseensä.

Siinä taivutellessa löytyi varastosta vielä vanha kakkulapio, joka myös taipui koukuksi. Porasin yläpäähän vielä reiän ja eikun seinään kiinni. Hieman vinoon meni reikä, mutta lapio on suorassa seinällä, joten ei haittaa.

Sitten sopivaa paikkaa seinältä etsimään. Aiemmin esitelty "Päivä menu" -taulu nousi hiukan ylöspäin, niin mahtui naulakko alle. Ja kakkulapio vielä hiukan sivummalle.

Sitten patalaput ja keittiöpyyhe omille paikoilleen. Ihanaa kun näillekin esineille löytyi uusiokäyttökohde.

Käsilaukkuja

Äitienpäivä oli ja meni, mutta vasta nyt minulla on aikaa laittaa tänne kuvia äitienpäivälahjoista.

Tämän käsilaukun ompelun aloitin jo vuosi-pari sitten. Se jäi kesken, koska puisten kahvojen maalaus/petsaus epäonnistui. Nyt äitienpäivän lähestyessä päätin viedä projektin loppuun.

Kaksi kertaa jouduin vielä kahvat maalaamaan, ennen kuin tulos oli hyvä. Ompelutyö olikin sitten helppo ja nopea.

Kiinnitin vielä lopuksi nimikointinauhan laukkuun. Sekä vuori- että päälliskangas on kirpparilöytöjä, samoin puiset kahvat.

Ohjeen tähän laukkuun sain aikoinaan jostain kirjastosta lainatusta laukkukirjasta. En muista enää kirjan nimeä. Malli on kyllä yksinkertainen ja onnistuu taitavalta tekijältä ilman ohjeitakin/kaavoja.

Eräällä kirpparilla kävin talven mittaan säännöllisesti. Sinne ilmestyi tämä Tilda-kirja, hinta 10€. Kerään Tilda-kirjoja, mutta mielestäni vitonen olisi ollut sopiva hinta kirjasta, olkoonkin, että normaalihintaiset ovat kolmenkympin paikkeilla. Mutta toisaalta, nyrkkisääntöhän on, että kirpparitavara on noin 10% alkuperäisen hinnasta... No, odotukseni palkittiin, sillä muutaman viikon kuluttua pöydän tavarat olivat puoleen hintaan ja ostin kirjan välittömästi vitosella.

Kirjan ohjeilla tekaisin sitten kaksi äitienpäivälaukkua lisää.

Nämäkin laukut ovat täydllisiä kierrätystuotteita: Vuorit ovat vanhoista vaatteista leikatut. Myös nepparit on hankittu kirpparilta.

Laukkujen päällikangas on erään vaatetehtaan ylijäämistöstä ostettua puuvillakangasta, 1€/metri hinnalla. Kuvassa myös Tilda-kirjan aukeama, jossa kuva laukusta.

Laukkujen korut on kaulakoruja, jotka olen saanut... äidiltäni! Hih hih, äiti sai antamansa korun takaisin lahjana, mutta eri muodossa. Korut ovat alkuperältään kuuluneet puseroihin koristeeksi, mutta jäivät vähälle käytölle koruina.

Myös nämä laukut nimikoin pienellä lapulla.

Tämä laukkumalli on täydellinen olkalaukuksi. Puukahvaista laukkua ei näin voi olalla kantaa: sitä pidetään Kassi-Alma -tyyliin vain kädessä.

Nämäkin laukut oli helppo ja nopea ommella. Hieman jouduin tekemään vaikeamman kaavan kautta, kun lähdin taas sooloilemaan ohjeen kanssa: jos olisin kiltisti tehnyt niin kuin ohjeessa sanotaan olisin selvinnyt helpommalla... mutta pääseehän sitä puuhunkin monella eri tapaa, vaikka sitten pylly eellä!

Kierrätyslyhty

Sain uuden tabletin rikki menneen tilalle, mutta merkki on nyt Samsung ja opetteluttaa tämän käyttö.

Tein kierrätyslyhdyn näistä jätteistä. Tässä on ilmaiskorista löydetty metallilyhty,  lasipurkki, sankon kahva ja pala kanaverkkoa.

Hohtimilla leikkasin kanaverkosta metallikehikon kokoisen pohjan.

Vääntelin verkon kehikon pohjaan kiinni. Lasipurkin asetin metallikehikon sisään ja kahvan väänsin kehikon yläosaan.

Tuikku lasipurkkiin ja siinäpä on kierrätyslyhty.

Lyhty sai mennä kuistille näin aluksi, kunnes lopullinen sijoituspaikka löytyy.

Vähän piti näissä kuvissa testailla tätä tabletin kuvankäsittely ohjelmaa.

Olen aika tyytyväinen sekä tablettiin että lyhtyyn.

Esittelyssä keittiö

Äitini oli käymässä kolme päivää meillä ja yhdessä siivosimme meidän keittiön. Olihan siinä tekemistä, mutta kyllä nyt kelpaa taas esitellä keittiötäkin. Ajattelin tässä samalla kertoa meidän keittiön "tarinan".

Vuonna 2011 teimme pintaremontin meidän talossa ja samalla keittiötä "uudistettiin". Ostin keittiön kaapit käytettynä Helsingistä Huutonetin kautta. Työtasot teetätettiin mittojen mukaan. Vetimet löytyivät rautakaupan ale-korista.

Kodinkoneet uusittiin samaan aikaan, sillä edelliset vetelivät viimeisiään. Kulunut vihreä kaappi on isotätini peruja: se on alkuperäisessä kunnossaan oleva tiskikaappi. Mittojensa ja värinsä puolesta se sopi täydellisesti keittiöömme.

Välitilan laatat ovat appivanhempien remontista yli jäänyttä ja punainen raita löytyi rautakaupan ale-myynnistä. Myös baarijakkarat ovat Huutonet-löytö (Ikean mallistoa).

Koko keittiön hinta ilman kodinkoneita oli n. 900€. Tila on ollut toimiva ja erityisesti keskisaareke on kovassa käytössä. Keittiöstämme löytyy paljon laskutilaa ja myös kaappitilaa. Kaapeissa on kulumaa (mistä minä pidän), mutta pikkuhiljaa tarkoitus on uusia alakaappeja. Haluaisin kaikki alakaapit vetolaatikoiksi tai -oviksi. Myös ovien maalaaminen saattaa olla mahdollista.

Ehkäpä keittiö näyttäisi tältä 5-10 vuoden kuluttua...

Kierrätysliivi

Kolme päivää olin järjestämässä ukin synttäreitä ja pidin vapaata käsitöistä. Palattuani kotiin inspiraatio huipussaan ja kädet syyhysi tehdä jotakin.

Otin tälläisen ilmaiskorista löydetyn (ja pestyn) mustan verkkopuseron.

Leikkasin sen kuvan osoittamalla tavalla siitä vaan suit sukkelaan.

Ja tadaa! Minulla on verkkoliivi.

Kädet siis sujautetaan syntyneestä aukosta, mutta päätä ei. Liivi on halterneck-mallinen.

Edessä paidan etu- ja takahelma liehuu pitkänä. Helppo ja nopea, eikä tarvitse (välttämättä) ommella.

Anteeksi muuten kuvien laatua. Olen joutunut palaamaan kännykuviin, kun tablettimme putosi lattialle ja hajosi pirstaleiksi =(

"Farkut"

Tänään ompelin vielä samalla Ottobre 1/12 kaavalla yhdet housut.

 

 

Tällä kertaa tein aivan mallin 27 mukaiset housut, taskuineen kaikkineen. No syy oli kyllä se, että kangas oli sen verran pienissä paloissa, ettei yhtenäistä kappaletta saanut leikattua. Taskut laitoin ihan siksi, että tuovat farkkumaisempaa ilmettä.

 

Kangas on siis oikeasti joustava, valefarkkukangas. Nyt kun taskut ovat edessä Poika tunnistaa paremmin housujen etupuolen.

 

Kangas on siis kirpparilöytö, resori myös. Kankaan hintaa en muista, mutta resorissa oli vielä hintalappu tallella: 2€, mutta resoria jäi vielä useisiin housunlahkeisiin käytettäväksi. Ompelulangat ja kuminauha saatu tuttavilta.

 

Sellainen fiba minulle sattui, että toisen lahkeen yläosa on erisävyistä kangasta. En huomannut kappaleita leikatessa, että kaikki kankaanpalat eivät olleetkaan samaa sävyä. Siis en tätä ole varmaan kankaita ostaessanikaan huomannut. Mutta kangasta oli todella niin vähän, ettei ollut enää varaa leikata saman sävyisestä kankaasta. No, tämä virhe saa jäädä tekemään sitä yksilöllistä ja uniikkia ilmettä...

 

Epäsarjatyönä housuja

Minä kun inhoan niin paljon sarjatyötä, niin ompelinkin tänään kahdet housut epäsarjatyönä:

 

 

Ensin siis piirsin kaavat Ottobre 1/12 -lehdestä (malli 27, mutta en leikannut lahjetta kahdessa osassa ja jätin taskut pois).

 

Sitten leikkasin ja ompelin nämä turkoosit housut. Väri ei ollut Pojalle aivan mieleinen: kuulemma tyttöjen väri. Siis mitä!? Näissä collegeissa tikkasin haarasauman päältä niin kestää kulutusta paremmin.

 

Sitten kaivelin esille tämän kirpparilta ompeluksia varten ostamani velourmekon. Siinä sattui olemaan taskupussi toisessa saumassa, joten päätin hyödyntää sen housuihin.

 

Ja tässä kaksi lahjekappaletta leikattuna: kaavassa minua miellytti juuri helppous, vain yksi lahjekappale ja resorikappale.

 

Sitten ompelin velourhousut ja ne oli jo selkeästi mieluisemmat Pojalle. Taskukin miellytti. Nyt pitäisi vain keksiä jokin merkki, mistä Poika tietäisi kumpi on etu- ja kumpi takapuoli.

 

Pääasia kuitenkin oli se, että nyt on kahdet housut valmiit. Pojalla on alkanut joku kumma housujenkulutus projekti ja tuntuu, että housuja saisi olla vinot pinot kaapissa (kun meillä risaiset saavat melko äkkiä kierrätystuomion). Jaa, että mihinkä kierrätän rikkinäisiä pojan housuja? Leikkaan niistä shortsit, mikäli mahdollista, muussa tapauksessa (ja ylimääräisistä lahkeensuista) leikkaan tiskirättejä. Juu, en huolittele millään tavoin, leikkaan colleget ja velourit rätin kokoisiksi paloiksi, käytän ja heitän roskiin.