Kuntosali

Mummo soitti noin viikko takaperin, että ottaisinko vastaan vanhoja kuntoilulaitteita. No, enhän minä, parantumaton hamsteri, voinut kieltäytyäkään ilmaisista laitteista. Ja siitä se ajatus sitten lähti...

Oma kuntosali vanhaan tupaan. Tässä Pikkuveli testaa soutulaitetta. Oikealla puolella juoksumatto.

Toisessa nurkassa kuntopyörä ja piirongin päällä stereot. Backstreet boys vauhditti sopivasti kuntoiluhetkeä.

Tässä Pikkuveli stepperillä.

Tämän päärynäpallon Poika sai jo toukokuussa synttärilahjaksi. Nyt se löysi sopivan paikan ja tilan kuntosalilta.

Ja tämä vatsalihaspenkki on usean vuoden takaa. Ostin sen kirpparilta anopille vähän vitsinä, kun hän keräsi siihen aikaan kaikenlaisia turhakelaitteita, mutta eipä tullut koskaan annettua.

Lisäksi kuntosalilta löytyy 2kg:n puntit ja hula-vanne. Kaikki laitteet ovat mekaanisia, eivätkä vaadi sähköä toimiakseen. Vanhojahan nämä on, eikä varmasti vastaa nykyajan vaatimuksia, mutta idea omasta kuntosalista oli hauska ja ennen kaikkea pojat innostuvat siitä. Ehkäpä tuolla tulee silloin tällöin huhkittua. Aivan varmasti omalla kohdallani enemmän kuin oikealla kuntosalilla, sillä en ole oikein viitseliäs lähtemään...

Ja tulipahan samalla siivottua taas vanha tupa...

Kyniä syövä hirviö!

Taas huomasimme mesän vierähtäneen ohi ja oli Pojan aika valmistautua koulutielle. Viikonloppuna kävimme ostamassa Tokmannista koulutarvikkeita: kyniä, kumeja, teroitim, joka naksahtaa, kun teroitus on valmis... Kynäpenaalit olivat siinä 5-7 euron luokkaa (kun ei sattunut alennuksessa olemaan mieluista), joten totesin Pojalle, että voisinhan minä ommella penaalin.

Tälläinen siitä sitten tuli! Yhdessä suunnittelimme penaalin ulkonäön, Poika valitsi kankaat ja vetoketjun. Varastosta sattui löytymään tälläisia kissan silmiä ja niihinkös Poika ihastui.

Poika asetti penaalille seuraavat vaatimukset: pelottava, ei liian söpö. Itse pidin huolta siitä, että penaaliin mahtuu kaikki tarvittava ja että ompelutekniset kriteerit täyttyvät. Mielestäni vaatimukset täytettiin täydellisesti. Kaksi ompelukoneen neulaa tosin katkaisin tätä ommellessa (toinen täysin omaa huolimattomuuttani)...

Poika oli tänään koulussa sanonut opettajalle, kun tämä pyysi kaivamaan kynät ja kumit esille, ettei voi. Opettaja kysyi miksei. Poika vastasi, että penaali söi ne!

Poikien huoneen muodonmuutos

Heinäkuussa sain ystävältä tällaisen vanhan kansakoulun pulpetin:

Putsasimme sen Pikkuveljen kanssa ja mielestämme se ei sitten muuta tarvinnutkaan.

"Ennen" kuvia en taas hoksannut huoneesta ottaa. Mutta huone siis tyhjennettiin kokonaan, vain seinät, lattia ja katto ovat "vanhoja", vuonna 2011 laitetut materiaalit.

Ikeasta ostettiin Pojalle parvisänky, molemmille pojille vaatekaapit ja Kallax-hylly. Matot ja pehmolelukori (edessä oik.) on ostettu jo aiemmin Ikeasta. Pinnasänky kannettiin varastosta Pikkuveljelle.

Molemmilla pojilla on nurkkaan sijoitettu kankainen vaatekaappi (n. 25€/kpl), joka on käytössä osoittautunut vaalan mainioksi. Kaappiin mahtuu paljon tavaraa, korkeus on lapsille hyvä ja heidän on helppo ottaa ja laittaa vaatteita kaappiin. Vaatekaapin vieressä on Ikean Kallax-hylly, joka oli family-kortilla alennuksessa, alle 40€. Hyllyyn ostettiin 4 mustaa laatikkoa, kappalehinta n. 5€. Hyllyssä säilytetään pelit ja kirjat. Pieni pöytä on vanha kirpputorilöytö, jonka äidin miesystävä maalasi aikoinaan Pojalle. Nyt se on Pikkuveljen käytössä.

Poika sai "oman huoneen" parvisängyn alle. Parvisänky maksoi 129€. Sängyn alle mahtui hyvin pulpetti ja hyllykkö, jonka Poika sai mummolasta. Kuvassa näkyy pinkki Vessla-laatikko, joka (ja kolme muuta: sininen, vihreä ja valkoinen) on hankittu aiemmin Ikeasta. Ovat olleet kestäviä ja käytännöllisiä laatikoita. Hinta oli muistaakseni kannen kanssa noin 6€/laatikko. Uudessa järjestyksessä mahtuivat juuri sopivasti Pikkuveljen pinnasängyn alle.

Seinälle saatiin yksi uusi taideteos. Vuosi sitten mummoni antoi minulle serkkuni hylkäämiä piirroksia ja maalauksia pikkupoikien piirusteltavaksi, koska näiden isojen kuvien taustalla oli valkeaa paperia. Minusta näin hienoja kuvia ei sopinut suttupaperina käyttää. Maalasin (maalin ostin Ikeasta) varastosta löytyneet Ikean puukehykset mustaksi ja kehystin tämän skeittaaja kuvan. Kysyin vielä serkulta luvan kuvan käyttöönottoon, olihan hän antanut kuvat poltettavaksi mummolle. Hänelle tämä passasi hyvin, joten eikun seinälle vain. Kuva on muuten taiteilijan oma kuva =)

Poika sisusteli huonettaan ihan itse. Palkintomitalit oli kätevä kiinnittää parvisängyn tukikaiteisiin.

Valaistustakin uusittiin ja Ikeasta ostettiin nyt tälläinen spottivalo. Tässä on tosi hyvä ja kirkas valo ja valoja saa suunnata mieleiseensä suuntaan. Hintaa taisi tulla polttimoiden kera noin 20€.

Pulpetin reunaan Ikeasta löytyi alle 7€ maksava led-nipistinlamppu. Tämä on ilmeisesti sikäli kertakäyttöinen, että kun lamppu palaa loppuun, niin uutta lamppua ei voi enää vaihtaa.

Lampussa on tuollainen klipsi, jolla lamppu kiinnitetään pöydän reunaan. Vieressä hedelmätölkki toimittaa kynäpurkin virkaa.

Parvisängyssä on kiva metallinen verkkopohja, johon on kätevä kiinnittää kaikenlaista roikkumaan.

Huone on ollut mieleinen molemmille pojille. Se on myös pysynyt melko siistinä. Huoneen mitat ovat 287cm x 357cm. Yhdessä nurkassa (näkyy yllä kuvassa) on 10cm x 60cm sisennys, koska sähkökaappi tulee osittain huoneen puolelle. Oli aika haasteellista saada kahden niin eri ikäisen lapsen tarpeet sovitettua mielekkäällä tavalla tähän tilaan, mutta kahden päivän suunnittelun ja Ikean avulla se onnistui. Tavaramäärä alkaa olla sillä tavalla lakipisteessä, että paljoa uusia leluja tai kirjoja/pelejä ei huoneeseen enää sovi, tai sitten on vanhoja alettava karsia pois. Tyytyväisiä olemme kuitenkin olleet tähän ja sen vuoksi kannatti kyllä pari päivää suunnitteluun ja yhden rakentamiseen uhrata =)

Tämänkertaisen muutoksen hinnaksi tuli noin 275€.

Ystävännauhoja

Pinterestistä löysin kuvan ystävännauhasta, jossa oli sydämiä. Pitihän sitä heti kokeilla:

Seiska luokalla tein tosi paljon ystävännauhoja... Itse asiassa niin paljon, että lopulta minulla oli (koska ystävännauha annetaan ystävälle ja tämä antaa sitten vastalahjaksi nauhan) koko käsivarsi täynnä ystävännauhoja...

Tein silloin seiskaluokalla monenlaisia nauhoja: vinoraitaa, siksakkia, salmiakkia, freelanceä... mutta sydäntä en koskaan ollut aiemmin tehnyt.

Ensimmäisenä tein tänään tämän mustapunaisen nauhan... Siinä on 13 sydäntä. Lankoja tähän tulee muuten 8, neljä kumpaakin väriä. Lankana käytin Novita Lurex lankoja mustaa ja punaista.

Toiseen nauhaan tein aluksi V-kuviota, sitten viisi sydäntä, sitten keskelle ruutua ja samat kuviot peilikuvana. Tässä lankana Novita Lurex lanka (väri gold) ja valkoinen puuvillalanka.

Mustapunainen meni miehelleni ja tämä valkokulta ystävälle...

Ja pää pursuaa jo uusia ideoita, millaisia kuvioita voisi kokeilla...

Virkattu liina

Varoitus: tässä jutussa puhutaan vain yhdestä mitättömän pienestä liinasta, vaikka kuvia on lähes tusina!

Mutta omapa on blogini.. Ja jos minä haluan hehkuttaa tällä yhdellä liinalla, niin minähän hehkutan!

Kesälomareissuiltu on ja jotain muitakin käsitöitä on tehty, mutta en ole ehtinyt niitä tänne reportoimaan.

Tähän liinaan inspis syntyi sisustusurakan jälkeen: kun oli pari päivää siirrellyt, koonnut ja mittaillut huonekaluja, niin tuli vain pakottava tarve istahtaa johonkin ja tehdä jotain pientä käsillä.

Liinan ohje on Diana Virkkausmaailma -lehdestä (nro 3) ja ohjeen mukaan koko olisi ollut 27cm (halkaisija) 1,5-1,75 numeron koukulla.

Minun liinani halkaisija on 32cm koukulla 1,75.

Tämä valmistui yhden illan ja yhden aamun aikana.

Kyllähän toi rentun ruusukin kaunis on...

Ja sopisihan tämä betonin päällä kuvattu liina tämän blogin nimeenkin: rakkautta ja rappioromantiikkaa...

Voi olla, että tämä menee lahjakoriin odottamaan sopivaa lahjan tarpeessa olevaa henkilöä...

Vartin mekko

Ohjeen tähän nopeaan mekkoon löysin pinterestistä.

Kaava löytyi pienoiskoossa, josta piirsin sen kaavapaperille. Mitat tuumina ja helmaan lisäsin 4 tuumaa.

Mekko kaavan piirtämisestä ompeluun valmistui noin vartissa.

Kangas on ohut neulos, josta yksinkertaisena olisi näkynyt läpi, joten leikkasin mekon niin, että sekä helma, että keskietu oli taitteella.

Ompelin ensin pään- ja kädentiesaumat. Sitten niskalenkkisauma ja lopuksi keskitakasauma niin, että kääntöaukko jäi mekon sisäpuolelle.

Helmaa ei tarvinnut huolitella, koska se on taitteella. Käänsin vain mekon oikein päin ja ompelin kääntöaukon kiinni. Kaikki saumat siis ommeltu saumurilla ja mekko on kokonaan kaksinkertainen.

Vesiputouspääntie on ylisuuri ja vaatii alle topin, mutta voi olla, että myöhemmin kiinnitän siihen vielä valetopin pääntien. Silloin kaunis selkäpuoli jää kokonaan näkyviin, koska selkäkin on aika syvään uurrettu.

Arvio tästä mekosta:

Luulempa, että tästä tulee yksi lempimekoistani. Malli on yksinkertainen ja mukavan oloinen päällä. Materiaali on kevyt ja rypistymätön, eli sopii hyvin laukkuun pakattavaksi (ulkomaille). Neljän tuuman helman pidennys oli juuri sopiva, sillä mekko ei ole edelleenkään liian pitkä. Ehkäpä malli on tarkoitettu tunikapituiseksi. Mekko oli niin nopea tehdä, että näitä voisi valmistaa enemmänkin (miten olisi pitsihelmainen mekko?). Kangas on ostettu aika vähän aikaa sitten kirpputorilta ja maksoi ehkä euron verran, eli hintaakaan tälle mekolle ei liiemmälti tullut =)

Muutenkin suosittelen tuota pinterestiä: sieltä löytyy kivoja tee-se-itse-ideoita aivan mielettömän paljon!

Koiran peti

Luulin jo, että eilisestä tulisi kokonaan käsityötön päivä, koska inspiraatiota minkään tekemiseen ei oikein vain tullut. Mutta sitten illalla sainkin idean tehdä koiralle peti.

Malli on tosi helppo ja onnistuu ilman kaavojen piirtämistä. Tässä pojat kokeilevat petiä, että onko se koiralle sopiva.

Leikataan vain kaksi saman kokoista neliötä kankaista.

Kankaat ommellaan niin, että toisen neliön kulma tulee toisen nelion sivun keskikohtaan. Oli muuten yllättävän helppo ommella: merkkasin keskikohdat molempiin neliöihin nuppineuloilla ja laitoin sitten toisen neliön kulman nuppineulan kohdalle ja aloin ommella. (Muista jättää kääntöaukko)

Käänsin pedin oikein päin, sulloin melko täyteen täytettä ja ompelin täyttöaukon kiinni. Sitten ompelin muutaman piston tuosta pedin keskeltä käsin kiinni, niin täytteet pysyy reunoilla ja keskelle syntyy mukava "kuppi" koiran köllötellä.

Ja tässä koirulaisemme testaa petiä...

Samalla kaavalla voisin kokeilla tehdä lattiatyynyjä pojille. Pyöristäisin ehkä neliöiden kulmia hiukan.