Kasvimaa kitketty!

Juhannusaaton puhdetyönä kitkettiin kasvimaa koko perheen voimin:

Sielläpä peruna ja sipuli jo lasvaa ja näkyipä punajuuren taimiakin.

Tomaattikin on elossa kylmistä öistä huolimatta (muovi ei ole edelleenkään löytänyt tietään tomaatin ympärille.

Mutta isompia tomaatteja nämä jo on kuin viime vuonna ja onhan tässä kesää jäljellä...

Pitipä lopuksi ottaa kuva tästä komiasta "puusta". Kait se on orapihlaja tai joku pensasaitalaji, mutta meillä kasvaa puumaisena... Paljon on kukkaa siinä...

Hyvää juhannusta kaikille lukijoille!

Luovuuden tuska jälleen tyydytetty!

Kävin tänään kirpparilla töiden jälkeen ja löysin sieltä vaatteen, jos toisenkin. Tämä punainen T-paita oli tämän päiväinen löytö (v.keltanen on useamman vuoden takaa):

Punaisessa T-paidassa ihastuin tekstiin (sopii niin minulle), mutta en pidä tuon mallisia T-paitoja. Urheilupaitana se menisi, mutta en käytä enää paksua puuvillaa urheiluvaatteissa, koska omista hengittäviäkin materiaaleja.

Vaaleankeltainen paita maksoi taas aikoinaan 20cnt eräällä kirpparilla ja oli aivan käyttämätön: ostin sen, jotta voisin käyttää kankaan johonkin ompelukseen.

Mutta tälläinen niistä tuli yhdistettynä. T-paidan hihoista tein taskut.

Eihän tähän kuvaamiseen ole juurikaan panostettu, mutta sehän tän koko homman idea onkin!

T-paidan yläosa on leikattu, muttei huoliteltu, samoin taskun reunat on ihan vaan leikattu ja ommeltu päältä kiinni.

Keltainen paita on katkaistu rinnan alta: yläosa on kiinni kainalosaumoista ja punaisen paidan pääntie on ommeltu suoralla ompeleella keltaiseen. Alaosa on ommeltu saumurilla punaiseen paitaan ja tikattu, jotta sauma kestää.

Takana ei ole mitään erikoista, paitsi punaisessa paidassa oli valmiina tereet (jotka on muuten tismalleen saman väriset, kuin keltainen paita)!

Ja tässä vielä tämä teksti, jos et nähnyt lukea sitä aiemmista kuvista.

Ja lähikuvaa taskuista: rypytin taskujen alareunan ennen kiinnittämistä. Näissäkään (kuten muutenkaan koko puserossa) ei ole käytetty mittanauhaa, vain silmämääräisiä arvioita. Saksillakin on leikattu ihan suoraan siitä vaan, ei mitenkään piirrelleen kankaaseen viivoja.

Lopuksi lyhyt arvio tästä projektista:

• Nopea, hauska, rentouttava, irrotteleva
• Tuote on käyttökelpoinen, sopiva
• Kaksi tuotetta käytettiin viimeistä tilkkua myöten, hintaa tuotteelle tuli alle euro
• Taskut olisi voineet olla hiukan alempana, mutta eivät ole häiritsevän korkealla
• Saatanpa laittaa jo tällä viikolla töihin päälle =)

Muotisuunnittelija Bäle

Tänään iski inspis tulevan Tallinnan matkan myötä. Aloin tehdä itselleni kesämekkoa siitä vaan, suit sait! No mekko valmistui ja yhden illan väkerryksenä se oli varmasti suit sait (=sukkela, nopea), mutta...

No aloitetaanpa alusta. Niin tälläinen mekko siitä tuli, mutta tälläista en alkuunkaan lähtenyt tekemään...

Hurautin tuollaisen joustavan violetin nauhan kankaan yhteen suoraan sivuun, venytin nauhaa tasaisesti. Sitten heitin kankaan päälleni ja aloin pohtia, miten se solmittaisiin kiinni. Monta monituista variaatiota kokeiltuani...

Päädyin tälläiseen solmuun. Sitten ompelin vielä olkaimet samasta nauhasta. Kankaan hulpiot ovat siis keskellä edessä, ompelin ne yhteen lähes ylös asti ja yläosaan taiteilin tuon solmun. Alaosalla helma on leikattu hieman kaarevasti, niin että näyttää melko suoralta, kun tuo solmu nostaa kangasta edessä ylöspäin.

Ja kivahan tästä tuli.

Tunsin olevani Ralph Lauren tai Coco Chanel. Tosin toisin kuin ammattilaiset, sovittelin mekkoa itseni päälle (enkä mallinukelle)... nuppineunat pistelivät, kun riisuin ja puin mekkoa! Ehkä aidot muotisuunnittelijat eivät myöskään kuvaa valmista luomustaan kännykällä peilin kautta itsensä päällä ;)

Mutta mitä väliä! Nyt on kolttu valmis... jos ei tule piettyä, niin pitää antaa jollekin... tai tuunata lisää.

Pohdin pitkään, että lyhennänkö helmaa, vai jätänkö pitkäksi, mutta tulin siihen tulokseen, että koska kangas on melko paksua ja keinokuitua, on parempi jättää mekko suosiolla pitkäksi ja vähän viileämmän kelin mekoksi: helteellä materiaali olisi kumminkin liian hiostava.

Kangas on muuten kirpparilta ja nauha jostain huutonetistä joskus aikoja sitten ostettu. Hinta varmaan yhteensäkin euron paikkeilla.

Tomaattia, kurkkua ja vähän muuta...

Vihdoin sain siirrettyä tomaatit ja kurkut "kasvihuoneeseen":

Tomaatissa on jo paljon raakileita. Ja se "kasvihuone" on siis lava, johon on toivon mukaan tulossa muovit päälle. Nyt muovi on vaan kehikon yli heitettynä..

Kurkku on tämän vuoden uusi tuttavuus: viidestä taimesta olen jo hukuttanut kolme (kai liian innokkaalla kastelulla)... Puolustukseni on, että kasvikirjassa sanottiin, että kurkku tarvitsee paljon kastelua... No myönnetään myönnetään, liika on liikaa...

Vanhan tuvan maalausprojekti eteni loppuun asti.

Uusi etuovikin ilmestyi appiukon toimesta =)

Ja onhan tätä tupaa mukava kiertää ja kuvata joka kulmalta, hih hih...

Kasvimaallakin on jotain tapahtunut: sipuli pilkistää jo maasta!

Sitten teki mieli vain kuvailla kaikkea mahdollista, mikä tällä hetkellä on kukassa meidän pihassa.

Kaikkien kukkien nimiäkään en tiedä.

Mutta kukka kuin kukka kulunutta seinää vasten on vain aina mielestäni niin kaunis.

Tästä kuvasta pidän oikein paljon, vaikka enpä tiedä, mitä kuvauksen ammattilaiset sanoisivat kännykkäkuvailuistani ;)

Lämmintä kesää kaikille toivottaen

Bäle

Sisustusta ja puutarhanhoitoa... ja paljon muuta!

Kirpparilta löysin tälläisen taulun:

Se sopi täydellisesti meidän keittiöön...

Pikkuveli poimi minulle kukan... hmm...

Poika poimi tämän kukan pyynnöstäni...

Pullo on minusta niin kaunis =)

Tältä näytti vanha tupa vielä tänä aamuna.

Sitten alkoi Mies toimia.

Auringon kiertäessä taloa, kiersi Mies samaa vauhtia samaa taloa...

Ja tälläiselta se näytti illemmalla.

Ompa tätä pihapiiriä kaunis katella.

Niinhän sitä sanotaan, että punainen tupa ja perunamaa.

Meillä on ainakin ne molemmat. Niin tämä perunamaa (ja sipuli ja punajuuri) laitettiin myös tänä samaisena päivänä.

Ihan oli pakko fiilistellä näillä tulppaaneilla..

Tomaattiinkin oli jo ilmestynyt raakileet!!! (oikea alakulma)

Uskomatonta.. onkohan tämä hyvä merkki?

Lukemista, virkkausta ja leivontaa...

Sitä on minun viikonloppuni ollut täynnä. Perjantaina saapui odotettu kirjapaketti ja siellä oli mm kirja Kiinan kadotetut tyttäret. Luin sen kolmessa päivässä ja annoin tänään jo eteenpäin luettavaksi kälylleni. Suosittelen sitä kirjaa kaikille, jotka lukevat tosielämänkertoja tai -tarinoita.

Paketissa oli myös tämä "Oodi tyynyliinalle" kirja. Tilasin sen, kun halvalla sain: maksoi vain kaksi euroa. Ihan kivoja ideoita. Suoranaisesti mikään ei sykähdyttänyt, mutta saattaa vielä joskus innostaakin. Minulla nyt vain on tälläinen kirjahulluus, että keräilen käsityökirjoja itselleni. Niitä on mukava sitten sadepäivänä selailla: vähän kuin olisi oma kirjasto. Lapsille tilasin samassa paketissa myös 2 euron kirjat ja niitä on myös luettu jo.

Tänä viikonloppuna vietimme Pojan 8-v synttäreitä sukulaisten kesken. Vieraita kävi sekä tänään, että eilen. Joten leipomuksia olen myös tehnyt. Niistä ei tosin kannata tänne kuvia laittaa, minä kun en ole kaksinen leipoja. Mutta maku on (minulle ainakin) pääasia ja kyllä ovat kelvanneet syötäväksi.

Samassa syssyssä meni nämä äitienpäivätkin.

Äitienpäivälahjaksi sain nämä suloiset pehmojoutsenet:

Nämä saavat olla sängyn päällä kaakattamassa toisilleen ;)

Virkkaussaralla on valmistunut tämän verran viikossa. Olin oikeassa, että jääkiekkoa katsoessa virkkaus etenee sutjakasti. Tulipa viikolla virkattua koulutuksessakin ja kotona vieraiden kanssa jutellessa.

Siskontyttö ihastui valtavasti tähän puseroon (ikää 8,5v). Jos innostuisi hällekin tekemään jonkunmoisen jakun samalla tekniikalla.... Katsotaan nyt. Tätä lankaa jää ainakin melkoisesti yli, kun sitä oli 13 kerää. Nyt on viides kerä käytössä (kumma kyllä toiseen puolikkaaseen kului tasan kaksi kerää, mutta toisessa on aloitettu jo kolmas kerä ja hiha ei ole ielä edes lähimaille valmis. Onkohan mahdollista, että kerissä on niin suuret erot langan pituudessa? Katkoja kerissä ei ole ollut...

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ (KÄSITYÖ)ÄIDEILLE!

Ruusunpäiväkävely ja pusero

Meidän kylällä on jo perinteeksi muodostunut ruusunpäiväkävely (ruusunpäivän tienoilla), jolloin puoli kylää kävelee (polkee, potkuttelee, ym) noin viiden kilometrin lenkin. Eilen tuo lenkki taas tuli kierrettyä ja tällä kertaa palkinnoksi sai tuotepaketin ja kylpylälipun lisäksi ruusun. Intouduin kuvaamaan ruusuja puserontekeleen kanssa, joka juuri tällä hetkellä on minulla puikoill... ei kun siis koukulla!

Ihan totta: virkkaan puseroa... Niin olenhan minä aloittanut lukemattomia virkkaustöitä (useita puseroitakin), mutta yhtään puseroa ei ole vielä valmistunut (ei mitään muutakaan suuritöistä). Kyllä, olen virkkaajamummon lapsenlapsi, mutta virkkaus on jäänyt minulla laps'puolen asemaan. Tällä kertaa minusta tuntuu, että tämä työ voisi jopa valmistua: minulla on jo puoli puseroa valmiina ja innostus yhä korkealla. Lisäksi jääkiekon MM-kisat ovat alkamassa ja silloin käsitöitä tulee varmasti tehtyä.

Tässä puserontekele tällä hetkellä. Idean ja inspiraation sain sunnuntain Strömsöstä. Siinä mallivirkkaus (?) oli hieman erilainen, mutta sovelsin tähän toista tuntemaan isoäidinneliö-muunnelmaa.

Virkkaus aloitettiin siis kainalosta: virkkasin 6kjs, jotka yhdistin renkaaksi. Sitten virkkasin *3p, 3kjs* kuusi kertaa, suljin piilo-s:lla. Piilos:lla siirryin seuraavaan kjs-ketjuun ja virkkasin siihen *3p, 3kjs, 3p. 3p seuraavaan väliin*. Toista *...* vielä 3 kertaa.

Kerros suljetaan aina piilo-s ja siirrytään piilos:lla kulmaan. Kulmaan tulee aina 3p, 3kjs, 3p. Suorille sivuille virkataan 3p:n ryhmiä aiemman krs:n pylväsryhmien väliin. Kappaleesta tulee kuusikulmio, mutta kun sen taittaa kaksinkerroin, niin siitä tuleekin miehusta-hihakappale, jossa taite on hihan alapuolella ja miehustan sivussa.

Lankana minulla on viime syksynä Helsingistä ostettu Novitan Hattara-lanka, koukku on kokoa 5,5. Kun kädentien korkeus oli 21cm, aloin virkata pylväsryhmiä ympyräksi jatkaakseni hihan pituutta. Samalla kavensin joka 2. krs yhden pylväsryhmän pois. Lopuksi neuloin 1o, 1n resoria ja päättelin silmukat. Ja siinäpä on siis (lähes) puolikas kappale. Lankaa kului kaksi kerää (100g).

Aion virkata tämän ja toisen vastaavan kappaleen väliin vielä levennystä ja sitten helmaan pidennystä ja neuloa resoria. Tästä on tarkoitus tehdä sellainen "hulttana"paita eli melko reilu joka suuntaan, ei kuitenkaan tunikapituinen. Kappale on vielä auki tuolta hihan yläpuolelta ja mietin, että laittaisinko sinne vain napit, joilla sauman saisi napitettua kiinni....

Innostuin tästä tekniikasta oitis, koska minun ei ole tarvinnut katkaista lankaa kertaankaan "turhaan". Paksulla puikolla ja kevyellä pörröisellä langalla tätä on nopea tehdä, samalla pystyy katsomaan telkkaria eikä yhteenommeltavia saumoja synny paljoa. Ei tarvinnut myöskään tehdä mallitilkkua, vaan toimeksi sai laittaa heti: matkan varrella mallia voi suunnitella lisää.

Olen sanonut aiemminkin, että teoriani mukaan ne työt valmistuvat, joissa oikea materiaali, oikea malli ja oikea koko kohtaavat. Tässä nämä kaikki tuntuvat natsaavan. Lanka on sopivan kevyt, jotta virkaten neuleesta ei tule liian painava. Malli on sellainen, mitä alun alkaenkin kuvittelin tästä langasta tekeväni (löysä lepakkohihainen pusero). Tosin kuvittelin neulovani sen, ja yritinkin, mutta lankaa ei ollut mukava neuloa juuri tuon "hattaramaisen" keveyden vuoksi. Kokokin näyttäisi osuvan oikeaan, kun työtä voi koko ajan mallata päälleen.

Nyt toista hihaa aloittelemaan....