Loin tämän blogin täysin vahingossa vuonna 2007, kun yritin osallistua johonkin tempaukseen netissä (muistaakseni lankahamsterit). Ajattelin kuitenkin tuolloin, etten koskaan siirtyisi vuodatuksesta tänne bloggeriin, mutta... Nyt tuntuu, että ehkä sittenkin uskaltaisin ottaa tuon askeleen. Tuntuu helpommalta pitää blogia täällä, kun käytän muutenkin googlea paljon. No kokeillaan, eihän se ota jos ei annakaan. Siis entisiä muisteloitani voi seurata täällä ja uusia yritän sitten koota tänne!
Yleensä kerron siis tekemistäni käsitöistä (tai niiden keskeneräisyydestä), hehkutan kirpputorilöytöjäni tai muuten vain mumisen ajatuksiani... Olen kuitenkin jo jonkun aikaa kokenut, että blogini kaipaisi uudistumista. Joten nyt kun kerran vaihdoin osoitetta, päätin vaihtaa muutakin. Nimi Rakkautta ja rappioromantiikkaa tulee siitä, että blogissani kerron minulle rakkaista ja tärkeistä asioista. Käsillä tekeminen on tapani rentoutua ja usein teen käsitöitä rakkaille ihmisille. Blogissani mainitsen usein perheenjäseniäni. Haluan kuitenkin pysyä hiukan anonyymina: onhan tämä julkinen blogi, joten olen antanut perheenjäsenilleni bloginimet: Mies, Poika ja Pikkuveli. Joskus saatan mainita koiristamme Hipusta ja Taigasta.
Edellistä blogiani perustaessani minun oli tarkoitus järjestää tempauksia ja suunnitella käsityöohjeita, mutta se on jäänyt tosi vähälle. Halusin blogini olevan inspiraation ja tiedon lähde lukijoille. Mutta ei se oikein toiminut. Minä kirjoitan blogia lähinnä itselleni. Pidän siitä, että ihmiset käyvät kurkkailemassa blogiani ja olen erittäin kiitollinen kommenteista. Toki minua ilahduttaa, jos joku saa uuden inspiraation jostain tekeleestäni omiin juttuihinsa. Mutta muuten blogi on vain itseäni varten. Seuraan muita käsityöaiheisia blogeja, sillä saan sieltä intoa ja vinkkejä omiin käsitöihini. Ja omien käsitöideni jakamisesta saan lisää intoa tehdä uusia käsitöitä... Mutta joskus elämä saattaa muuttua ja ei tule blogattua, silloin en kanna mitään syyllisyyttä vaan olen sitten hiljaa.
Blogin nimessä rappioromantiikkaa tulee taas siitä, että olen määritellyt tyylisuunnakseni rappioromanttisen tyylin. Tykkään kaikesta vanhasta ja kuluneesta. Siis kaikesta sellaisesta, josta useimmat sanovat, että tuosta SAISI ihan hienon, kun laittaisi... mutta minusta se on hieno jo sellaisenaan. Taloista sanon aina, että mitä ränsistyneempi, sen parempi. Tykkään koluta kirpputoreilta kaikenlaista "romua" ja miettiä niille uusiokäyttöä. En kovin paljoa tykkää tehdä esineitä vain esittelyä varten, vaan haluan, että niillä on myös joku käyttötarkoitus. Ehkä nimessä heijastuu myös se, että teen asioita (käsitöitä) impulsiivisesti ja en aina jaksa keskittyä asioiden täydelliseen tekniseen toteuttamiseen, vaan enemmänkin tuosta noin antaa mennä vaan. Sitten katsotaan, että mitä tuli tehtyä...
Olen pahanlaatuinen hamsteri ja jo jonkun aikaa sitten olen alkanut ymmärtää, että käsityötarvikevarastoni on ryöstäytynyt käsistä. Silloin, kun olen sitä kasvattanut, ajattelin aina, että se on oma yksityinen käsityökauppani: jos minulle tulee inspis keskellä lauantaiyötä, voin vain kävellä varastooni ja alkaa toteuttaa sitä. Mutta nyt, kun nappilaatikkoni on ollut jo vuosia hukassa varastossani (joka on muuten kokonainen omakotitalo), niin alkaa tuntua todella, että tämä hamstraus on kääntynyt minua vastaan. Joten, toivon tämän blogin myös auttavan minua pääsemään varastoni kuninkaaksi. Tämänhetkisiä tietoja lankakilomääristä tai kangasmetreistä en voi sanoa, mutta tavoitteeni on, että lankani mahtuvat kahteen laatikkoon ja kankaani yhteen kaappiin. Olen remontoimassa tuohon varasto-omakotitaloon käsityöhuonetta, joten siihen noin 12 neliön tilaan on mahduttava koko käsityöharrastukseni. Haaveilen siitä, että materiaalit ovat lajiteltuina purkkeihin, laatikoihin, hyllyille ja huoneessa on tilat ompelukoneille ja kankaan leikkaamiselle. Sovitusnukke seisoo nurkassa ja sohvalle on kiva istahtaa miettimään, miten projektiaan jatkaisi, tai vaikka vain neulomaan hetkiseksi.
Joten tervetuloa uuden blogini seuraajaksi, tai vain kertavierailijaksi! Ja iloista kevättä kaikille!
No comments:
Post a Comment